Kaikki meni niin paljon paremmin, kun uskalsin edes hurjimmissa unelmissa toivoa, ja loppusaldo on päätä huimaava. Vähempikin olisi meille kyllä riittänyt.

Joukkueessa on siis 4 poikaa (kaksi mustavalkoista ja kaksi sinivalkoista) ja 4 tyttöä (kaksi mustavalkoista ja kaksi sinivalkoista).

(kuvassa ylhäältä alas: poika, poika, poika, 4 tyttöä ja alimpana poika)

Lumo ottaa tilanteen rauhallisesti, pennut ovat suht tasaisia ja hyvin pontevia kaikki!

Pennut on kauniisti värittyneitä, ensimmäinen sininentyttö aika isoin valkoisin merkein. Yhdellä pojalla on etujalassa sininen säärystin, vain valkoiset varpaat. Pienin tyttö painoi 277g, on onneksi ponteva, mutta muut yli 300g ja painavin hieman alle 400g.

Jälkeisiä näin vain kahdet, toiset Lumo söi. Toivotaan että loput valuvat ulos omia aikojaan.

Nyt on pentulassa hiljaista, joten taidan laittaa kanssa silmät kiinni. Aivan kun muka malttaisin

Tuhannet kiitokset Merjalle seurasta ja neuvoista!

(Tässä laumassa kotia etsii vielä jokunen pentu, etusijalla toki vanhat tutut ja PK-harrastajat)

Poikia 2+2 (mv+sv) ja tyttöjä yksi musta kaksi sinistä. Hienosti on mennyt!

ensimmäinen tyttö on sininen!

Kaksi poikaa maailmassa!

Yö meni yllättävän rauhallisesti. Lumo ei tainnut tosin paljoa nukkua, mutta minä nukuin. Yhdeltä (37.9) ja neljältä (36.7) mitattiin lämpöä, Äskön klo 6 se oli 37.0. Neljältä käytiin pihalla samoin äskön pääsi mukaan kun ulkoilutin Hipan ja Vegan.

Iltaruoka jäi syömättä, mutta aamuruuan söi hieman pitkin hampain äskön. Pari kertaa piti käydä välissä petaamassa boxissa.Ja näyttää osa olevan edelleen kupissa.

Yön huippuhetkiä oli varmasti uni jossa Lumo sai kaksi pentua. Ensimmäinen oli blue-tan kelpie, oli semmoinen neliviikkoisen näköinen sillmät auki ja kovasti vilisti. Toinen oli sitten punavalkoinen tosi pitkä turkkinen BC mutta tämäkin juoksi ja silmät oli auki. Kiitos vaan Sirpa ja Anita avusta tässä synnytyksessä, mä en nähnyt ekan syntymää kun olin viemässä roskia ja eksyin

Eiköhän Lumon pennut ole kaikki mustavalkoisia ja 100% varmasti ainakin bordercollieita.

Pesästä kuuluu kova läähätys.Rouva on ottanut sen hyvin omakseen, ja miksi ei, onhan kattona ihana retro lakana.

*****
Lisäys klo 9.00
Lämmöt klo 8 36.8 eli ei vielä nouse. Lumo petailee ja läähättelee!

***
Klo 10.30 36.9
klo 12.00 36.9 Ei halua enää tulla laatikosta pois! Vauvat möyrii kovin.
Ammupäiväruoka ei enää maistunut, mutta pari desiä lihalientä joi mieluusti. Röyhtäilyttää tosin...

Lämmöt on edelleen toki alhaalla, 36.7 viimeisin mittaus, aiemmin käväisin jo 36.6.
Lumo vetäytyi pentulaatikkoon seitsemän aikaan, ja on siellä pysytellyt paitsi silloin kun jääkaapin tai pakastimen ovi aukeaa 
Itselle petasin pedin pentuhuoneen lattialle. Kaikki tarvittava on järjestetty kädenulottuville ja ensimmäiset herkut avattu. Tosin ihan kauhean pahoja keksejä sitä tulikin ostettua.

Nyt pitäis mennä nukkumaan, kun vaan malttais. Pikku Riiviökin herättää kuitenkin öisin vielä, niin ei ole unet itsestäänselvyys ensi yönä.
Nyt Lumolle vielä iltaruoka ja pikku pissatus. Palataan aamulla asiaan

Aamumittaus klo 6  oli 37.6, klo 11 mittari näyttikin jo 37.0 ja nyt klo 15 36.9.

Eli hitaasti ja varmasti alas päin on matka. Huomennako jo meillä on pentuja?

Lumo on rauhallinen ja nukkuu.

Lumo ottaa odottamisen huomattavasti rennommin kuin allekirjoittanut...
Ja pahus vieköön, eilen ostin kaappiin herkkuja odottamaan valvomista, ja nyt ne huutaa mulle et SYÖ MEIDÄT!

Yltiö optimistisena peruin tän päivän treenitkin, mutta taidetaan sittenkin lähteä hieman tuulettamaan ajatuksia.
IHANAA ulkona on pakkasta. Pysyiskin pakkasella, alkaa hermo menemään tähän kuran määrään.

Kamera oli lenkillä mukana, niin kuvasin itselle muistoksi lähinnä pätkän videota jossa pääosaa esittää Lumo ja maha!

Katso video!

Eläinlääkärissä pistäydyin hakemassa tehoruokaa Lumolle varmuuden vuoksi, ja heräte ostoksena vielä vastikettakin. Ajattelin alunperin etten osta, kun lähilääkäri on 'aina' auki, mutta onpahan nyt sitten hyllyn koristeena. Jos ei meillä mene käyttöön, niin ensi viikolla se on sitten tarjolla haluavalle.

Täällä asiat on aivan ennallaan!
Lämmöt pyörii samoissa 37.4-37.7. Mitataan lämpö neljästi päivässä, kun on helpoin muistaa mitata juuri ennen ruuan antoa.
Rouva on hyväntuulinen ja ruoka maistuu. Pari kertaa käynyt pentulaatikossa petailemassa, ja äskön nukkui torkutkin siellä. Vauvat vetää rallia masussa.

Painoa on 27.2kg ruokaa menee siis neljästi päivässä hieman alle 2dl kerralla. (normi annos 5-6dl päivässä ja lähtöpaino 20kg, ultra 20.3kg)

Keskiviikk-torstai olisi hyviä synnytyspäiviä, Lumon oma-ihminen Timo täyttää 1.12. vuosia, niin Lumo voisi synttärilahjaksi pyöräyttää pennut 

Tänään käyn kaupassa ostamassa herkkuja jemmaan kätilöille, Lumolle on kaikki ollutkin jo valmiina. Onneksi tässä on riittämiin kotona asioita tehtäväksi, niin ei käy aika pitkäksi. Ulkona melkein paistaa aurinko, joten taidamme lähteä pienelle metsäkävelylle vielä.

8 viikkoa tiineyttä täynnä.

Kaikki on erinomaisesti. Hankinnat tehtynä, eilen kasattiin pentulaatikkokin työhuoneeseen. Rouvaa se ei paljoa kiinnosta, ehkä sitten lähempänä synnytystä.

Pentulaatikko kasattiin työhuoneen nurkkaan ja työpöytä koneineen siirtyi olkkariin. Pennut saavat siis oman huoneen.

Pinja ja Hippa ihmettelevät vielä sahapurujen koristamaa laatikkoa tai kehikkoa (ei pohjaa).
 

Masu on kasvanut kauheasti viimeisinä päivinä. Reippaasti Lumo vielä ulkoilee, tänäänkin intoutui leikkimään pienesti Hipan kanssa ulkona vaikka sisällä ei nyt pariin päivään ole elää leikkiin lähtenyt.

Masu on paksuimmalta kohdalta nyt 76cm. Painoa en ole tänään punninnut, mutta joku päivä mittari näytti jo yli 26kiloa. Huimia lukuja, mutta silti vatsa ei mielestäni ole mitenkään holtittoman iso. Toisaalta vertauskohtia ei ole oikein ollut viime aikoina. Kuvista on vaikea päätellä todellista kokoa, ja aika paljonhan tuo on tietty riippuu nartun rakenteesta ja omasta koostakin. Meillä on vielä odotettavissa jättipentuja (peukkuja että olen väärässä) kun Lumo on itse painanut syntyessään yli puolikiloa, ja Lumon isoisä myöskin. Tissit pullottaa järistyttävän paljon. Vegalla oli Lumon syntyessä tissit isommat kuin maha, eli sekin on sukuvika.

Toivotaan ettei pennut synny tiistaina päivällä. Silloin ei ole Pinjalle hoitajaa tiedossa. Synnytysapua on onneksi saatavilla (Kiitos Merja) kellon ympäri!

Tilasin Salme Mujusen Pennun polku puolivuotiaaksi -kirjan. Varmasti ensimmäisen koiran ottajalle ihan hyödyllinen opus. Jos joku pennun kyselijä sitä toivoo, niin ilmoittautukoon

Nyt vaan odotetaan ja odotetaan!

Masu paisuu, etumaha 69cm takamaha 65cm!

Painoa 24.8kg.

Eli viiteen päivään1.8kg ja 5 senttiä lisää masun ympärykseen.

Lumo siis... 

Sunnuntaina se kotiutui meille välittömästi, ja on ihan kuin meidän koira jo. Onhan se toki paljon meillä kyläillytkin, etten odottanutkaan mitään ongelmia.
Ruokaa on lisätty nyt selvästi, Lumo vyö nyt 7-8dl päivässä (normaalisti 5-6dl) ja tänään menee jo pelkkää penturuokaa. Lisäksi saa lihaa (broileri, nauta) ja kanamunia jne. Hyvin voidaan, masu kestää ja Ruova on suht tyytyväinen. Selkeästi se kyllä ilmaisee, että ruoka-aika alkaa olla lähellä.
Lumo tyytyväisenä 47vrk

Liikeita olin jo tuntevinani toissapäivänä, pieniä muljahduksia vielä.

Huonenna on kaksi viikkoa jäljellä, se kunniaksi otetaan mittanauha ja mitataan masun koko, silmälläkin tosin huomaa että hyvin kasvaa.

Masu 44vrk

Tarvikkeita olen alkanut kasaamaan pikku hiljaa. Pesin pentulaatikkoon aluset ja pikkupyyhkeet, soittelin lähieläinlääkäriin korvikkeesta. Synnytysapua on saatavilla. Hienoisia ongelmia tuli kun Janne joutuukin olemaan synnytysviikon töissä (ti ja to) joten Pinjallekin pitää hoitajaa kysellä vielä synnytysavun lisäksi.

Myös messari hieman huolettaa. Meiltä on siis ilmoitettu pelkkä Hippa, ajatuksella että kun se lauantai aamuna lähtee näyttelyyn, niin se ei tule kotiin ennen kun ollaan varmoja ettei tauteja messarista mukaan tullut. Pääsenkö itse Hipan kanssa kehään vai kuka sen ottaisi matkaan on vielä kysymysmerkki.
 

Kamera on räpsinyt useampana päivänä kuvia pentumasusta, muistoksi ja vertauskohdaksi tulevaisuutta ajatellen. Lisäsin tuttujen pentublogien osoitteita sivupalkkiin, näitä mä tavailen harva se päivä ja koitan arvailla monta pupsia Lumon masu pitää sisällään. Enpä osaa yhtään arvata. Hieman jo mietityttää pitäiskö mennä sittenkin röntgeniin, vaikka olin jo päättänyt etten vie. (enkä taida viedäkään)

Ruova esittelee masua mieluusti! (44vrk)

Hain tänään aamusta Lumon meille. Aivan ihanaa, että Johanna ja Timo raaskivat luopua siitä jo nyt, ja saan itse ihastella masun kasvua. Lumo voi hienosti. Masu kasvaa ja ruoka maistuu. Maha on pysynyt hyvänä, vaikka ruokamerkkiä ja määrää on muutettu, nyt nostetaan reiluun tahtiin sapuskan määrää. Tähän asti ollaan nostettu aika maltillisesti, mutta masussa taitaa olla sen verran elämään, että parempi antaa selvästi enemmän ettei tule imetysvaiheessa ongelmia, vaan Lumolla olisi hieman vararavintoakin.

Lumo kävi puntarissa, ja painoa on tullut tasan 3kg lisää. HUI! Myös masumitat on kokeneet huimaa kasvua. Astutuksen jälkeen etumasu oli 56 nyt 64, takamasu 52 nyt 61. Ja painoa siis silloin 20kg progea ottaessa, ja nyt 23kg (ultrassa 20.3kg). Lumohan on aika pitkä kroppainen ja mahainen, eli tasasta pötköä on pitkä pätkä masussa.

Hyvin Ruova vielä jaksaa lenkkeillä, hieman jopa juoksenteli Vegan ja Hipan kanssa, mutta aika nopsaan tyytyi ravailemaan omaa tahtia.

Vieraita koiria ei enää meille oteta kylään, tytöt tulevat kolmisin juttuu hienosti, niin ei riskeerata lauman tasapainoa vierailla. Ihmiset on toki tervetulleita ja hyvin toivottujakin ettei tule mulla aika pitkäks

Ensi viikon ohjelmassa on sitten asennoitumista pentujen tuloo: käydään tarvikkeita läpi, ostetaan puuttuvia jne. hieman jo raivattiin työhuonetta jonne pentulaatikko laitetaan, ja heräteostoksina on hankittu kuumemittari (10s), parempaan pentutulokseen kirja, Hesari kuukaudeksi ja kassillinen Hesareita systeriltä. Pistäkäähän tutut sanomalehdet sivuun ja tuokaa meille. Meille kun ei lehtiä tule ja lehtiroskis on tuommoinen dyykkauksen estävä, niin lehdet otetaan mieluusti vastaan.

Ja sitten odotetaan, odotetaan, odotetaan... Jokohan sitä pitäisi alkaa miettiä pennuille nimiä? En taida vielä uskaltaa...

Ei mitään ihmettä, Lumo on kotonaan ja masu kuulemma kasvaa :)

Ensi keskiviikkona aloitetaan madotus ja sunnuntaina ajelenkin jo hakemaan Lumon meille. Johannalla ja Timolla on kiireitä seuraavalla viikolla, joten sovittiin että Lumo tulee jo meille.

Ruokaa vaihdellaan ihan pikku hiljaa pentuvahvuuteen, määrääkin Johanna on hieman lisännyt, kun Lumo tuntui laihtuvan. Oli myös puhetta että Lumon ollessa kovin nälkäinen, jaetaan ruoka kolmeen osaan. Lumo syö normaalisti Orijeniä, mutta pennut kasvatetaan Acanalla ja sitä Lumokin syö pentuajan.

Ensi sunnuntaina varmaan vasta tajuaa todella, että meille on pentuja tulossa kun näkee Lumon pitkästä aikaa. Ehkäpä sitä sitten antaa itselleen luvan alkaa hössöttämään ja laittamaan paikkoja valmiiksi.

Siellä niitä möllötteli... ihan useampi!

Olipa helpottava kun laittoivat anturin masulle, niin samantien jopa minä näin että pentunen siinä pyörii. Neljä saatiin samantien ruudulle samaanaikaan, eli sen verran siellä on ainakin. Lekuri niitä kyllä siinä laskeskelikin..

Ajoin siis Kirkkonummelle viemään Lumon ultraan, helpoin kun minä vaan menen paikalle kuin että lähdetään kyydittelemään koiraa tänne. Johanna joutuikin tekemään töitä, niin nappasin vain Lumon kotoa mukaan. Parkkiksella tosin meinasin viedä jo takaisin kotiin sen, niin selvästi oli mielestäni tiine. Tissit pönköttää punaisena, masua on jo ja muutenkin kroppa on kunnon pötkö. No varmuuden vuoksi käytiin sitten kurkkaamassa masuun, ja olihan se kiva kerrankin nähdä tommoinen oikein positiivinen ultraus, monen aika epäonnisen jälkeen.

Nyt tuntuu että jännittää huimasti vielä enemmän, että mitenköhän tässä käy. Aivan kauheaa jos joku menee vikaa. Täytyy vaan koittaa nauttia näistä hetkistä, ja olla murehtimatta huomista!

We went to vet today, and the vet confirmed that Lumo is waiting puppies! We saw at least four puppies same time! WOHOO...

Huomenna klo 15.30 on ultra Kirkkonummella. Hui kun jännittävää...

Juttelin yks päivä Johannan kanssa, ja olin jo ihan varma että on pentuja tulossa, mutta pessimisti taas punkee esiin... En voi uskoa, että vihdoinkin onni olisi tässä myöden.

Lumolla on Timon mukaan turkki kyljistä pystyssä. Ja on aloittanut massiivisen karvantiputuksen. Normaalisti tiputtaa vasta paljon myöhemmin turkin pois. Syömättömyyttä, pahoinvointia jne. ei ole näkynyt, mutta ei kaikille tulekaan.

Peukut on niin pystyssä!

Lumolla oli eilen ollut maha sekaisin, lieneekö ihan sattumaa vai voisko tuon laskea merkiksi

Muistelen että Vegallakin oli ekassa tiineydessä ainakin vastaavaa parin viikon jälkeen, mutta ei sitä mistään muistiinpanoista löytynyt. Nyt Lumo voi kuulemma jo oikein hyvin.

Lumolle on ultra varattu 28.10. Kirkkonummelle!
Hui kun jännää!

Pariskunnan 'kuherruskuukausi' kesti reilu viikon! Itse action oli ohi jo maanantaina 3.10. Tico vielä yritti astua, mutta aika ponnettomasti. Olivat samassa tilassa ihan reilusti, tosin siis valvottuna koko ajan. Tiistaina Lumokin jo löi homman leikiksi. Rakkaus oli ohi. Sattumusten summana pariskunta jäi kuitenkin meille hoitoon koko viikoksi, ja oli jotenkin hauska katsella niitä yhdessä. Tico tosin leikitti myös Hippaa vallan vallattomasti, mutta kyllä Lumo ja Ticokin leikkivät keskenään paljon. Vega oli ainoa jota tilanne kiristi selvästi. Tyttöjen kesken ei ole ongelmia, kun ovat kolmisin, mutta tuommoinen ihana mies sekoitti sitten pakkaa sen verran, että Vaapusta näki että ahdisti. Ratkaistiin tilanne sillä, että omat koirat vain sai nukkua makkarissa yöt, ja Lumo ja Tico nukkuivat eteisessä. Näin Vega sai yöt olla rauhassa ja päivisinkin pinna piti huomattavasti paremmin. Ei täällä mitään konflikteja ollut, mutta Vegan olemuksesta näki että sitä selkeästi stressasi.

Maanantaina ajeltiin sitten Kirkkonummelle palauttamaan Lumo kotiin, jossa sitä olikin jo kovasti kaivattu. Käytiin samalla lenkkeilemässä Johannan kanssa! Tiistaina ajelin sitten aamusta nopsaan vaan edes takas Lahteen ja tiputin Ticon kotiinsa jossa Reijo sitä jo kaipaili. Hurjalta tuntui jättää Tico sinne, kun Reijolla siis on jalka rikki ja joutuu kävelemään kepeillä ja Reijon toinen koira Inka (hovawart 6kk) on myös potilas, kun takajalassa on paha murtuma ja se on kipsattu lonkkaan asti. Mutta Reijo vakuutti, että pärjäävät! Kiitos Reijo myös Ticon lainasta, ilo tehdä yhteistyötä kun homma toimii!

Lauantain käytiin lenkkeilemässä hyvä ystäväni Anun ja hänen koirien Nopan (BCN) ja Pongon (APKN) kanssa!